tuo paras kisakunto kuitenkin haetaan esiin vain yhdeksi päiväksi, tai jos kisoja piisaa samaan syssyyn usempia, niin sitten useammaksi päiväksi. kisojen jälkeen tavallisesti kropan annetaan levätä ja yleensä painoa ja rasvaakin kertyy taas jonkun verran lisää. se on melko yksilöllistä miten kukakin tässä asiassa toimii ja millaisena haluaa arkielämssä sitten tavoitteiden saavuttamisen jälkeen olla ja elää.
joka tapauksessa, kisakuntoa on mukavampi metsästä jos kehossa ei ole järkyttävän paljon ylimääräistä rasvaa siinä vaiheessa kun dieetille lopulta lähdetään. mitä enemmän kiloja tiputettavana, sitä ikävämpää ja rakempaa sekä keholle, että mielelle. monet pitävätkin kroppansa timmissä kunnossa myös ns. off-kaudella, eli silloin kun treenataan, mutta ei dieetata. toisilla sitten taas on taipumus kerätä enemmän vararavintoa ja jokaiselle suotakoon se tapa, jonka oikeaksi ja itselleen terveelliseksi kokee.
tiedän, että olen jo oikein hyvässä katukunnossa ja tiputettavaa rasvaa on lähinnä alavartalossa, jos ajatellaan siistiä off-kuntoa. kisakuntoon on siltikin vielä piiiiiitkä matka, myös ylävartalon osalta. koska oma projektini on alunperin ollut löytää itsestäni se sporttinen ja siisti katukunto, niin voisin sanoa, että sen olen jo saavuttanut. nyt kuitenkin tavoitteet ovat siirtyneet arjesta urheiluelämän puolelle ja tällä hetkellä dieettaan edelleen, tähtäimessä urheilun kannalta sopiva off-kunto. se vaatii vielä muutaman kilon tiputtamista.
kysymys ei ole siitä, ettäkö en olisi naisena ja ihmisenä jo vartalooni tyytyväinen, vaan siitä, että edessä siintää uusia tavoitteita, joiden saavuttamiseksi vaaditaan taas lisää panostusta. koen, että haluan nyt katsoa onko minusta tähän. jos ei ole, niin senkin tulen täällä blogissani toteamaan. mutta kuten minulle on ollut elämässäni tyypillistä niin jos asetan itselleni tavoitteen ja unelman, yleensä sen olen myös saavuttanut.
koittakaa jaksaa kyydissä vielä muutaman kilon rutistuksen verran. sitten lupaan, että minä lepään (tosin treenaten kovaa ja antaumuksella ihan vain siksi, että nautin siitä ja se on huippukivaa) muutaman kuukauden ainakin ennen tositoimeen ryhtymistä.
Suosittelen muistamaan myös sen, että oma silmä sokeutuu omalle kunnolle. Sivullisena lukijana, mutta kuitenkin harrastaneena sanoisin, että kunto on jo tosi hyvä offikunto kuitenkin. Normaali naisen vartalo kuitenkin tarvitsee rasvaa toimiakseen ja kisakuntoisena oleminen ympäri vuoden ei ole missään nimessä tavoiteltavaa. Sen sijaan että tavoittelet pudottamista, mitä jos koittaisit pitäytyä tuossa? Se balanssinkin löytäminen diettailun jälkeen vaatii nimittäin hitollista opettelua, nimimerkillä kokemusta on .. =) Jos on hyvä olla, miksi tavoitella sen enempää? Ketä varten jos kerran kuten itsekin sanoit olet tyytyväinen jo ? :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, on aina mukava lukea myös jos joku on eri mieltä asioista. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut johonkin kommenttiin, niin kannattaa kuvia katsoessa myös olla sillä tavalla kriittinen lukija, että huomioi sen seikan että kuvissa näkyy yleensä sekä minulla, että muilla ne parhaat palat/paikat/kuvakulmat. Totuuden nimessä esim. jalat ja alavartalo muutenkaan eivät ole missään nimessä tuossa kunnossa kuin ylävartalo. Sieltä sitä tiputtamista vielä riittää. Olenhan 163 cm/66 kg, joten tuostakin sen voi päätellä, että varaa on vielä.
VastaaPoistaTiedän myös, että omat silmät sokeutuvat helposti, ainakin mitä tulee lihaskasvuun. Rasvan määrää on kuitenkin helppo kontrolloida esim. sormien väliin puristamalla ja mittanauhaa käyttämällä.
Varoittaviakin esimerkkejä löytyy tälläkin hetkellä treenareista, joilla rasvattomuuden tavoittelu on mennyt yli kaiken järjen.
Tiedän myös, että se painon pitäminen sitten saavutetuissa luvuissa tulee olemaan hankalaa. Siitä olen valmentajani kanssa jo alustavasti keskustellut ja sitä olen todellakin pohtinut. Siksi päätimmekin yhdessä, että on parempi nyt vetää hiukan alakanttiin offikunto, jotta on sitten varaa antaa sen nousta 1-3 kg kun tämä vaihe dieetistä päättyy.
Ja kuten sanottua, nyt on kyse urheilusta jo. Keholajissa dieettaajalle huomauttaminen, että "lopeta jo" on vähän sama kuin sanoisi pikajuoksijalle, että "eihän sun enää tarvitse harjoitella, sähn osaat jo juosta" :)
Mutta tosiaan, hyvin menee täll hetkellä ja kiva ett annoit kommenttisi myötä minulle tilaisuuden ensin pohtia, ja sitten perustella toimintaani. Reflektiota :)
Moi!
VastaaPoistaNiin, jokainen toivottavasti jokainen löytää oman tiensä kulkea ja uskaltaa sitä myös seurata. Sinä olet ottanut nyt seuraavan askeleen ja toivotan sinulle onnea ☺.
Se mikä usein mielestäni unohtuu on se, että painon pudottaminen on jokseenkin helppoa ja dieettiin tottuu. Se on suunniteltu tarkasti ja sitä voi sitten "vaan" noudattaa. Mitä on dieetin jälkeen? Paino tuppaa nousemaan ja joidenkin kohdalla saavutetut tulokset murskaantuvat, pahimmassa tapauksessa palataan jopa entisiin mittoihin ja tapoihin.
Olen lopettelemassa nyt dieettiäni, mutta suunnitelmallista syömistä en voi lopettaa varmaan koskaan. Itseasiassa sen kanssa on samoin kuin treenaamisen, sitä suunnitellaan sykleissä jne. Joskus sen tunnustaminen tuntuu raastavalta, mutta uskon että tästäkin voi oppia nauttimaan. On kuitenkin hienoa oppia, miten oma kroppa toimii.
T. Poseidon
Tosiaan kisojen ja dieetin jälkein vaikeinta on pysyä hyvässä kuosissa ja samalla hankkia lihastakin. Ainakaan itselläni se ei edellisten kisojen jälkeen onnistunut laisinkaan. Sain tosin silloin erittäin huonoja neuvojakin, käskettiin vaan syömään mahdollisimman paljon että tyttö kasvaa. Ja minähän söin! Lopputulos ei ollut mikään maailman mahtavin. Tämän dieetin jälkeen ollaan vähän viisaampia ja asetan itselleni jonkin tavoitepainon jonka lähentyessä pidetään pieni välidieetti jos tarve vaatii.
VastaaPoistaTosiaan fiksumpaa nyt kiristää kroppaa vähän liian tiukaksi ja antaa sitten sen hiukan palautua ennen varsinaista kisadieettiä. Eipä ole sitten kisadieetillä niin paljon hommaa!