valmentajani käskystä vietän taas tätä aina niin odotettua, mutta lopulta epämiellyttäväksi havaittavaa hiilaritankkausta. refeed tässä tapauksessa tarkoittaa samaa kuin ennenkin, eli ylikaloreita ja paljon, pelkästään hiilareista, rasvaa ja prodea vältellen. tavoitteena oli aamulla vielä 5000 kcal, mutta pahasti näyttää nyt siltä, että tällä kertaa en siihn kykene. aamusta asti on jo ollut melko takkuista tämä syöskentely. siitäkin huolimatta, että viime yönä vielä näin pullanhuuruisia unia ja heräsin etuajassa tietoisena siitä, että pitkästä aikaa tulee päivä, jolloin ei ole nälkä.
tankkaus menee taas epäortodoksiseseen tyyliin, kärsimys minimoimalla. herkkua herkun perään. pullaa, valkoista leipää, lakua, marie-keksejä, rusinoita, sushia (kasviksilla vain, ei kalaa) ja irtokarkkeja. kuulostaa varmasti ihanalle, mutta jokainen joka elää kuukausitolkulla pienikalorisella, grammat huomioivalla proteiinipainotteisella dieetillä, tietää sen ääri-inhottavan tunteen kun korkea verensokeri kihahtaa hattuun, tulee hiki, suussa maistuu amylaasi ja alkaa joka paikka turpoamaan.
noh, joku varmaan miettii ja ihmettelee, että miksi näin pitää tehdä. älkää multa kysykö! mä teen mitä käsketään. ei vais, tarkoituksena on herätellä pitkän ja raskaan dieetin hidastamaa kroppaa ja aineenvaihduntaa, ladata energia-/glykogeenivarastot mahdollisimman täyteen ja saada mielikin hetkeksi hellittämään nälästä. tankkauksen jälkeenhän melkein 100% varmuudella paino ensin nousee, sitten laskee dramaattisesti ja samalla treenit maistuvat parhaudelta. voimaa ja virtaa riittää ihan toisella tavalla kuin ennen tankkausta.
joten, suits me, sir.
eilinen olikin sitten päivä jota olin odottanut jo kieli pitkällä. muistattehan vielä edellisen kirjoitukseni niistä juoksuvedoista. niiden tarkoituksena oli testata omaa juoksunopeuttani ja -kuntoani, sillä kävin testailemassa miltä tuntuisi juosta soikean pallon perässä. tai tässä tapauksessa peli tuntien ennemminkin soikean pallon edessä. ja hyvältähän se tuntui, niin hyvältä että voisin sanoa olevani all in ja täysin hurahtanut. hurahdukseni toki alkoi jo viime kesänä, kun silloisen kesäromanssini ansiosta pääsin tutustumaan kyseiseen hienoon lajiin. nyt kun vielä ystäväpiiriin on siunaantunut ihmisiä, joille tämä sama laji on tärkeä, niin päätin tarttua tuumasta toimeen ja vetäistä itsekin ne nappulakengät jalkaan. odotettavissa toivottavasti ainakin saunailtoja :)
rankkaahan tämä kaikki yhdessä tulee olemaan. loma nimittäin loppuu ja arki alkaa maanantaina.
eilisen perjantain treenit olivat aika rankat, kun ajattelee että ensin aamulla tein 1h 45min kävelylenkin ja sen jälkeen piipahdin tekemässä todella tiukkatahtisen selkä-hauistreenin salilla (tasan 60min). tämän jälkeen kävin nopeasti kotona suihkussa ja illalla siis juoksin vielä reilun tunnin sen punaisen pallon edellä. yhteensä treeniä 4 h perjantaille.
maanantaista eteenpäin pitkät kävelylenkit jäävät pois. korvaan ne arkisin pikaisilla mäkijuoksu-/sprinttivedoilla läheisellä rinteellä tai kotini viereisellä hiekkakentällä. viikonloppuisin teen tietysti normaalit lenkit aamuisin, tyhjällä mahalla kuten nuo arjen juoksutkin.
punttia tulee olemaan nyt syyskauden avautuessa se normaali 4-5 x vko, sisältäen joka ainakin 30 min aerobista kaupanpälle. tavoitteena vähintään kolme treeniä arkisin ja jo vuosia tapanani on ollut treenata la ja su iltapäivisin puntti+aerobinen salilla. lisäksi jatkossa ohjelmaani tulee myös kerta viikossa 1,5 h telinevoimistelutreenit, sekä 2-3 treeniä tuota pöhköpalloa. näillä mennään nyt vielä 7,5 vkoa dieetin loppuun asti. sittenhän nuo aamulenkit arkipäiviltä jäävät pois, sekä varmasti ainakin osa punttitreenin jälkeisestä aerobisesta. sen vajaa 8 vkoa nyt seisoisi vaikka päällään, joten ei muuta kuin tähtäin silmien eteen ja täysi höyry päälle. matka on enää kovin lyhyt.
dieetti siis jatkuu 6.10. 2010 keskiviikkoon asti. sen jälkeen tulee parin kuukauden offit ja sen jälkeen uusi rypistys kohti rippediä kuntoa, kevät tähtäimessä. en malta odottaa, että arki lähtee rullaamaan. lomani on ollut täydellinen irtiotto kiireestä ja stressistä ja koen, että dieetistä ja erittäin kovasta treenaamisesta huolimatta, tai ehkäpä ihan niiden ansiosta, olen raikkaampi, vahvempi ja freshimpi aloittamaan työt kuin koskaan aiemmin. hyvillä mielin odotan syksyn haasteita ja mielenkiinnolla seuraan miten kehityn tässä kehonmuokkausprojektissani, sekä tietysti tässä uudessa lajissani.
stay tuned, luvassa lisääntyvässä määrin räppiä, hip hopia, kultakoruja, hauiksen ympärille viritettyjä hikinauhoja, sukkahousupipoja ja kultalameerattuja superstareja. sekä tietysti hienoja mustelmia, nurmikkoihottumaa ja uusia kirosanoja. rakennekynnet otin jo pois.... talk to me about devotion, ha!
ja tästäpä tulikin mieleeni:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti