nestepallona luoksesi pompin vain...

on muuten pikkasen karua. no mikä? no se, että nyt on dieetin tokavika päivä ja jotenkin olettaa voisi, että huippukunto alkaisi näkyä ja saisin nauttia työni tuloksista. mutta ei kun ei.

kaksi viikkoa sitten hiilarit tiputettiin nolliin ja kituminen alkoi. ekalla viikolla paino tippui useita kiloja ja alta kuoriutui esiin upeat muodot. ihastelin niitä kovasti ja olin sitä mieltä, että sitä hetkeä varten kannatta tehdä töitä se reilu 121 päivää.

nyt viimeisen viikon aikana "kaikki on mennyt pilalle", eli olen kerännyt huimasti ihonalaista nestettä. painohan ei toki ole noussut kuin 1,2 kg ja päällä on vielä kuukautisetkin (jotka yleensä kyllä aina muutenkin turvottaa), mutta  tiukat muodot ja säikeet olkapäissä on kaukainen muisto vain. tällä hetkellä lyllerrän eteenpäin jalat raskaina ja maha pullottaen kuin 6 kk:lla raskaana. selässä ei perunapellosta ole tietoakaan ja taitaa naamakin olla vähän pöhössä, koska poiketen muusta vartalosta SE näyttää tällä hetkellä hitusen paremmalta kuin aiemmin.

valkun kanssa käytiin eilen salilla ja myös hän oli sitä mieltä, että olen turpea pikku porsas. sain lämminhenkisen (olemme siis läheisiä, erityisiä ystäviä pääasiassa ja valmennussuhde on sen mukanaan tuoma sivutuote, jos se on jäänyt epäselväksi), mutta melko murskaavan tuomion tämän hetken kunnostani. ja mikäs siinä, tottahan se oli. valitin myös tuota hiukkasene löysää ja tutisevaa mahanahkaa ja siitä "kannustava" palaute oli, että "toho ny enää mikää dieetti mitää auta, tohon tarttetaa seuraavaks kirurkin veitti...." . kiitti, muru.

noh, mutta nyt tulee todisteet siitä, että olen dieetin aikana oppinut ymmärtämään kehoani paremmin. sillä pystyn vähättelemättä sanomaan tietäväni, että koska nestepainoa on AIVAN VARMASTI pelikuvasta päätellen pari kiloa, mutta paino ei ole noussut tuon enempää ja vaatteet ei kiristä kuitenkaan, niin olen ihan varmasti laihtunut lisää läskiä pois myös tässä viimeisen viikon aikana.

suhteeni vaakaan on tervehtymään päin, you see...

nyt enää odotan sitä, että perjantaina aamulla saan alkaa tyydyttämään psykologisia tarpeitani ruualla ja saan täyttää tämän sensorisen maku- ja kokemusdeprivaation himoitsemillani herkuilla. kolme päivää on lupa porsastella ja veikkaanpa, että kroppa tulee rajoittamaan sitä ihan itsestään kohti sunnuntaita. oletusarvoisesti paino nousee muutaman kilon ja turpoan lisää. mutta ensi viikolla kun palaan takaisin normaaliin ruokavalioon niin nesteet toivottavasti alkavat siirtyä ihon alta kohti lihaksia... sitten pikku hijaa pitäisikin sen minun ikioman huippukuntoni sieltä kuoriutua esiin. sitä odotan kovasti.

kuten tässä jo kävi ilmi, minun dieettini ei "lopu" totaalimuutokseen. vaan kolmen päivän mielenterveysmussuttamisen jälkeen palaan valkkuni tekemään perusruokavalioon, jossa on edelleen grammat, määrät, makrot ja muut mietittynä kohdallen. valinnanvaraa, pelioikeuksia ja päätöksentekomahdollisuuksia toki saan enemmän ja näillä mennään seuraavat 4-6 vkoa.

se mitä sitten tapahtuu on vielä epäselvää.... mutta kuten kaikissa pitkän tähtäimen projekteissa, tässäkin edetään etappi kerrallaan. seuraavaa askelmaa ei kannata katsella ja murehtia ennen kuin on edellinen otettu.

minä olen väsynyt, suorastaan uupunut. hiukan vetelä, vähän jännittynyt/ahdistunut tulevasta muutoksesta ja vapaudesta, mutta äärettömän ylpeä ja onnellinen, sekä kaikista eniten kiitollinen. kiitollinen siitä, että minusta itsestäni löytyy tällaiset voimavarat ja tällainen kestävyys, kiitollinen kaikille ystäville ja tuttaville ja nettikavereille joilta olen tukea saanut, kiitollinen äidilleni siitä että se ei ole torunut tai ihmetellyt lainkaan, ainoastaan kehunut ja tsempannut, sekä kiitollinen niin lujaa rakkaalle valkulleni, että sitä ei oikein edes sanotuksi saa. sama ihminen, muuttanut mun elämäni niin monella eri tavalla. kiitos!

ja tässä pieni kuvasaldo matkaltani:

kevät 2003, 100 kg ja yli, en tiedä kun en kovin usein punninnut. mutta tiedän, että olin yli 100 kg.

tammikuu 2007, 88 kg. eli 12-15 kg laihdutettu jo ja treenattu n. 1,5 vuotta punttia.

talvi/kevät maaliskuussa 2010, dieettiä takana muutamia viikkoja, painoa n. 74-76 kg vaihdellen.

ja kesä 2010. 67 kg . 121 vrk takana tätä dieettiä, jolla lähti siis 7-8 kg.

no ni, joko saa syyä? ei, vielä 1,5 vuorokautta sano valakku. ei antanut ees jätskiä vielä mulle huomiselle illalle. sikasikasikasika.