perjantai 11. kesäkuuta 2010

nälkää pidellessä

olen ollut viime aikoina maailman surkein blogaaja. en tiedä miksi, mutta jotenkin ei vain ole ollut mitään sanottavaa tai kerrottavaa. arki on rullannut melko kiireisenä ja vähäiset vapaat hetket olen yrittänyt relata ihan vain aivottomana surffaten. kyky tuottaa mitään erityisempää teksti on ollut melko vajavainen.

tilanne on nyt kuitenkin sellainen, että tasan kahden viikon päästä tänään siirrytään takaisin normaaliin elämään. normaalihan ei tarkoita tässä tapauksessa leivän ja einesten syöntiä, tai panna cottaa ja bearrnaisea. en ole ihan tarkkaan tulevista kuvioista selvillä, mutta olettaisin, että siirryn nostamaan kaloreita hiljalleen lähemmäs kulutusta, kuitenkin terveissä ja puhtaissa ruuissa pysytellen. samalla ehkä aerobinenkin alkaa vähentymään....

kerrallahan kaloreita ei voi käsittääkseni ylös pumpsauttaa ja aerobisia lopettaa... seuraukset voivat olla melko karut ja kun itselläni on tavoitteena säilyttää tämä hyvin nätti offi-kunto tuonne lokakuulle tällaisena kuin se nyt on, niin kieli keskellä suuta saadaan mennä.

jos on valkulla nyt ollut ajoittain kestämistä mun marinani kanssa, niin tunnustan kyllä että olen ollut kamala, ennustan että sama jatkuu ja pahempaakin on luvassa :) katsotaan miten pää kestää sitten sen painon nousemisen ja väistämättömän pullistumisen....

tänään jo turkuun ajaessani tosin suunnittelin, että aion salaa pitää alikalorit ja pumpata itseni täyteen kreatiini monohydraattia. nämä dieetillä pehmenneet aivot saivat aikaan näkyjä, joissa olkapäissä nahka repeili ja näytin michelin-mieheltä. in my dreams only, though....

paino on nyt siis vihdoin ja viimein romahtanut kunnolla alas. viime viikonlopun makuuni-henkisen tankkauksen (juu, näköjään sen VOI tehdä näin, sanokaa puritanistit mitä sanotte) jälkeen paino laski 3,6 kg 5 vrk:ssa. jiihaa, me osataan tää. tälä hetkellä olen uudella kymmenluvulla, reilusti allekin sen maagisen rajan jota olen henkisesti tavoitellut jo kauan. viimeksi ole nähnyt tuon luvun mittarissa joskus fysioterapiakoulun aikoina kun sairastuin turistitautiin turkissa....hahahah

makuunista muuten tuli mieleen, että viime viikonloppuna mikkelin jengin kanssa suunniteltiin karpolle uusia kisaverkkareita. tavanomaiset sponssiverrarit tuntuvat tylsiltä fastin ja massin logoineen. joten mulle tulee pinkit velour-kamppeet ja selkään makuunin ja candymanin tunnukset..... se naurakoon joka tämänkin muka hyvän vitsin ymmärtää ;)

ostin kahvinkeittimenkin pitämään nälkää loitolla. noh, siis se kahvi lähinnä. lipittelen sitä aikani kuluksi ja maistelen miltä se maistuu, vastaus on, että pahalta. kotia olen innostunut myös laittelemaan vähän. siivoilu ja lakanoiden vaihto ja vaatekaapin raivaus pitävät ajatukset kurissa ja nälkä ei tunnu niin pahalta kun on puuhaamassa jotain.

ja olen myös keksinyt vanhojen liian isoksi jääneiden vaatteiden tuunauksen tuomat uudet mahdollisuudet. tänään leikkasin yksistä entisestä piukeista pöksyistä itselleni farkkushortsit tähän tyyliin...



ja hyvältä näyttää :)

8 kommenttia:

  1. ja jätin noi kirotusviriheet tonne sit ihan tarkotuksella..... pientä fiilistä sinne kotiruutujen äärelle!

    VastaaPoista
  2. Hei Karkki, sorry tyhmä kysymys kun en oo lukenut kaikkia tekstejäsi, mut miksi dieettaat tuolla systeemillä, oletko menossa kisoihin ja tämä on "harjoitusdieetti"?

    VastaaPoista
  3. dieettaaminen on kyllä ihan samanlaista, oli tavoite mikä tahansa. kulutukseen suhteutettuna vähemmän energiaa. vähennetään ruokaa ja lisätään liikuntaa, jätetään kaikki ylimääräinen ja tarpeeton pois. mun dieetti ei siitä poikkea mitenkään muuten, kuin että yritän samalla huolehtia siitä että kauan ja vaivalla rakennetut lihakset eivät katoaisi. ja mihin asti tie sitten tulevaisuudessa vie, sitä en vielä ole päättänyt :)

    VastaaPoista
  4. Oletpas päässyt jo todella pitkälle, hienoa työtä. Joko vatsanahkakin on kiristynyt?

    - Big Evil

    VastaaPoista
  5. Miten aiot jatkaa dieetin jälkeen, sen takia kyselen vaan kun en ymmärrä, miksi pitää dieetata niin että hiukset lähtee ym? Eikö voi pitää vähän maltillisempaa tahtia, jolloin olo olisi parempi?

    VastaaPoista
  6. anonyymi.... jos tavoitteena on mahtua yhtä kokoa pienempiin vaatteisiin tai tipuuttaa 3 kg firman pikkujouluihin tai karistella irti esim. raskauskiloista niin maltillinen tahti ja kevyt meininki on varmasti oikea valinta.

    jos sen sijaan omana valintana on elää urheilijana lajissa, jossa tavoitteena on isot lihakset ja pieni rasvaprosentti niin jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, että on otettava itsestä kaikki irti.

    en tiedä tunnetko minua tai historiaani, mutta olen tiputtanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 35 kg painoa. tämä mitä nyt teen on loppurutistusta kohti kaunista katukuntoa. minun silmissäni se tarkoittaa kiinteää, vähärasvaista kroppaa josta lihakset erottuvat nätisti.

    ja kait sen tässä kohtaa uskaltaa jo sanoa ääneenkin. tavoitteenani on kilpailla body fitneksessä vuonna 2011. siihen tässä valmistaudutaan.

    en väitä että kärsimys lisää glooriaa, mutta keskinkertaisuuteen pystyy keskinkertaisella antaumuksella. huipputulokseen vaaditaan täydellinen omistautuminen. oli kyseessä mikä tahansa asia elämässä.

    VastaaPoista
  7. Big Evil, pikku hiljaa se kiristyy, mutta on tuossa navan päällä vielä se fläppi... kaikenmaailman poppakonsteja olen yrittänyt, mutta valkun mukaan vain aika korjaa damagen.

    VastaaPoista
  8. Kiitti selvityksestä, ehkä ymmärrän jos tavoitteenasi kilpailla (itsellä samanlainen vartaloihanne kyllä ja salilla käyn, mutta noin hc-dieettiä en vetäisi ilman kisasuunnitelmia), varmasti sinussa on menestyjän ainesta sitä en epäile ollenkaan!! :)

    VastaaPoista