sunnuntai 19. joulukuuta 2010

dieettilapseni....

Henkilö nro 1. Reilu parikymppinen, yötyötä tekevä, molemmat polvet ristisideleikattu, useita kertoja viikossa treenaava tyttö. Ylipainoa n. 8-10 kg ennen dieetille lähtöä silmämääräisesti arvioituna, mutta perusnätti suomalaisen naisen kunto kuitenkin. Haasteita ollut lähinnä vuorotyön sovittaminen treeniin ja oikeaoppiseen ruokailuun. Juhliminen jäänyt lähes kokonaan pois tällä hetkellä, tässä ensimmäinen tiedossani oleva repsahdus, 7 vkon jälkeen. Ei paha, kyseessä kun ei ole todellakaan kisoihin tähtäävä fitnessvosukka. 


"Tämän aamun tulokset seuraavanlaiset. Painoa on viime viikkoon verrattuna tippunut, juuri se 0,5 kg mitä sanoitkin. Kokonaistiputus on nyt 7 vkon jälkeen 6,5 kg.

Vyörätöltä on lähtenyt tällä vkolla 1,5 (uskomatonta :) ), kokonaistiputus 5 cm!
Lantiosta ero viime vkoon 2 cm, kokonaistiputus 7 cm.
Reidestä lähtenyt 0.5 cm, kokonaisuudessaan 3,5 cm.
Rinnasta ei ole lähtenyt tällä vkolla, kokonaispudotus 6 cm.
Jenkkakahvoista lähtenyt (olen mitannut vasta 4 vkoa) 1,5 cm, kokonaispudotus 5,5 cm.
Eli all in all, tämä menee aivan loistavasti!!! :)

Tämä viikko on sujunut erinomaisesti, eikä toi ruuan vähentäminen ole tuntunut oikeastaan missään. Jopa kanamunat on mennyt joka ilta :) Täytyy nyt kuitenkin tunnustaa, että vaikka torstaina lähdin pikkujouluihin autolla ja ilta kymmenen asti siellä selvinpäin pysyin niin sitten se vaan lähti lapasesta ja tuli juopoteltua. Ihan hävettää, mutta annan itselleni tämän hairahduksen anteeksi, koska tein tuplasti enemmän töitä sitten korvatakseni tämän "epäonnistumisen". Älä ole liian pettynyt muhun. "





Henkilö nro 2. Vajaa kolmekymppinen, pitkähkö, ruumiinrakenteltaan normaalisti hoikan oloinen lentoemäntä, pelaa amerikkalaista jalkapalloa joukkueessa. Käyttänyt suhteellisen runsaasti alkoholia juhliessa sinkkytyttönä yöelämässä, ruokailutottumukset eivät alunperinkään mitenkään erityisen huonot. Haasteita asettaa matkatyö ja se, että käytännössä koko ajan on ollut pakko raahata mukana omia eväitä. Treeneihin ehtiminenkin on monesti kiinni työstä, aikatauluista ja myöhästymisistä. 


Noniin, huomenta vaan.... Niin oisko nyt se 8 viikkoa menny dieetillä? Oon jo niin pihalla että missä vaiheessa ollaan:) Alku siis meni ihan todella hyvin ja tuloksia näky niinkun samantien:) tai ainakin siltä se tuntu. Sitten joka viikonloppu alkoikin olee niitä kinkereitä, oli islannin reissu, ukin synttärit ja serkkubileet mökillä, firman pikkujoulut ja siihen viikon Ruotsin keikka päälle jossa hotellin aamiaisella ei saanut edes puuroa.. Keson olin ostanu jo valmiiks ja rahkat ja marjat.. Yritin ravintolassa tilata edes diettiin päin olevaa ruokaa, ranet pois, majoneesit pois ja alkoholia tällä reissulla ei kulunu lasiakaan. 


Sitten mun työajat, 12 tuntisii työpäiviä, 25 tuntisii yöpyviä reissuja, on ollu haastavaa niiin mielelle kun myös jaksamiselle ja tietty dieetille.. Mutta yrittänyt roudata niitä rahkakippoja ja ruokakippoja mukana mitä laukkuun mahtuu. Eli tää kaks viimeistä viikkoo on ollu niin haastavaa kaikin puolin että musta ainakin itsestä tuntuu että paino ei oo enää pudonnut, mutta en usko että on tullu lisääkään, eli tän hetkinen totaali oli se 4 kiloa pois ja about 5 senttiä vyötäröltä pois. 


En koe että tossa ruokailussa on ollu mitään vaikeeta, itseasiassa se on helpottanu mun lentokone elämää huomattavasti kun on ollu ruoka mukana niin ei tarvii miettii että millon sitä ruokaa saa:) Kaikki ruoka-aineet on mieleisiä, mitään ei oikeen tee mieli lisätä eikä poistaa, tästä on tullu aika rutiini että illalla kana menee uuniin ja peruna tai riisi kiehuu samalla kun pesen hampaat ja naaman, salaatin väännään ehkä 30 sekunnissa ja sujautan banaanin, näkkärit ja rahkan eväpussukkaan siinä samalla kun kaadan aamupuuron mehukeiton ja laitan sen aamua odottamaan siihen keson viereen:) rutiinia....


Työhousut tippuu jalasta koko aika ja mietinki et miten helvetissä ne on voinu olla kireet, siis kuinka iso mä sitten olin? Sitä tulee sokeeks kun tottuu siihen olotilaan..."




Voinkin siis sanoa olevani enemmän kuin ylpeä molemmista opetuslapsistani. Ensimmäisenä kuvattua henkilöä en ole nähnyt dieetin alkamisen jälkeen henkilökohtaisesti lainkaan, mutta tämän lentoemäntätypykän kohdalla muutos on ollut silmiinpistävä ja suorastaan omaa ylpeyttäni hivelevä. 

Kuten tiedossa on aina ollut ja aina tulee olemaan, viisasten kivi on löydetty jo kauan sitten ja mitään ihmeellistä ei ole laihduttamisessa. Se on matematiikka, motivaatiota ja rutiineja. Näillä molemmilla leideillä ruokavalio on koostunut monipuolisesti sekaravinnosta, kaikista eri makroravinteista ja tasapainotetuista ateriaväleistä ja oikeaoppisesta makrojen aikatauluttamisesta. Liikuntaa ovat käsittääkseni molemmat lisänneet ja henkilö ykkönen jättänyt lähes kokonaan alkoholin pois. Henkilö kakkonen on juonut alkoholia ja se onkin mielestäni ainoa syy miksi hänen etenemisensä on ollut hieman hitaampaa.

Toisaalta, kun kysymyksessä on terveys/ulkonäködieetti, eikä kisadieetti, niin minä ainakin olen sitä mieltä että jos sinkkutyttö haluaa bailata niin senkus bailaa. Paino tippuu hitaammin, mutta elämä on jännittävää ja hauskaa. Kesään ja biitsikauteen on vielä aikaa, joten pitkä ja johdonmukaisesti tehty työ omiin voimiin ja motivaatioon nojaten kantaa kyllä hedelmää.

Itsellänikin on taas eilen kaupasta kannettu raejuustot, broilerit, ehrmannit ja mehukeitot 3 kk tauon jälkeen. Se mitä se sitten taas tarkoittaa, siitä lisää myöhemmin :)

1 kommentti:

  1. hahahha emmä ny niin paljon oo aikasemmin bailannu kun vois kuvitella:) Mutta nyt loppu kinkerit taas hetkeksi, Ja toki jos on joku mielessä joka pitäis kotona kun taas menojalkaa alkaa vipattaa niin toki otan tarjoukset vastaan:) Ainiin ja vielä kuultua töissä, vanhempi kapteeni: ootko sä laihtunu vai miks sä näytät noin helvetin hyvältä:) hahahah KYLLÄ!

    VastaaPoista