ylitreenaus vai alitreenaus? vai onks jotain välimallejaki ;) ?

nyt on menty 5 päivää putkella tähän tahtiin:

su 2 h 15 min aamulenkki + illalla olkapäät+ojentajat+rinta + 30 min aerobinen

ma 1 h 45 min aamulenkki + illalla jalat (sjmv painotteinen)+vatsa+epäkkäät + 30 min aerobinen

ti 1h 45 min aamulenkki + illalla selkä+hauis

ke 2 h aamulenkki + illalla rinta+ojentaja+vatsa+30 min aerobinen

to 1,5 h aamulenkki + illalla jalat (kyykkypainotteinen)+takaolkapäät+30 min aerobinen

ja siitä 2,5 kg humahduksesta ylöspäin ei ole alas tullut kuin kilo. aiempi paras paino 66,6 kg kävi nyt 69,1 kg ja on siitä suostunut laskeutumaan vain kilon verran alas, eli plussalla ollaan edelleen 1,5 kg.

taidanpa olla taas siinä tilanteessa joka itselleni niin kovin helposti tapahtuu, eli kroppa jumittaa kun liikunnan määrä on liian suuri suhteessa ruokaan ja lepoon. aina uudelleen ja uudelleen päädyn tähän samaan pattiin, joka taas johtuu siitä, että en treenaa sen takia että kiristyisin tai laihtuisin, vaan siksi että rakastan sitä fiilistä salilla ja nautin ihan aidosti siitä tekemisestä itsestään. en osaa olla pois, en osaa olla lähtemättä. vaikka välillä tunnenkin jo ennen treeniä, että olen väsynyt tai haluton, niin aina kuitenkin mieli ja vireystila kohenee kunhan saan nenääni kumimattojen ja raudan tuoksun.

nyt koska kuitenkin tarkoituksena on kiristyä edelleen (muutaman tunnin kuluttua selviää paremmin kuinka kauan vielä mitäkin tehdään ja aion keskustella valkkuni kanssa hiukan tästä tavoitteiden asettelusta tulevaa syksyä ja talvea silmäillen) niin päätin ottaa tähän väliin yhden, ainakin puolittaisin lepopäivän.

jätin aamulenkin tältä aamulta pois ja katson illalla mikä on fiilis salitreenin suhteen. jos olo on hyvä ja mieli tekee, niin tuskin itseäni siltä kiellänkään. jotenkin tästä perspektiivistä on vaikea ymmärtää tai nähdä miksi joillekin ihmisille liikkuminen ja liikunta, urheilusta puhumattakaan on niin kovin vastenmielistä. miksi sanotaan, että on "pakko" tai "nyt olen ansainnut lepopäivän"..... minulle se treeni on sitä parasta aikaa päivästä ja mielestäni en mitenkään ansaitse lepopäiviä, vaan ne ovat pakkopullaa ja levotont piehtarointia paremman tekemisen puutteessa.

en kuitenkaan pidä itseäni urheiluaddiktina. toki mieli on virkeämpi ja tunnen itseni vahvemmaksi kun liikun päivittäin, mutta osaan tarvittaessa kyllä irtautuakin, kuten se 3 vrk ralli siellä ruississa kertoikin. pakkomielteinen liikunta kun on tietenkin paha asia, sillä se on psyykkinen ongelma jossa ihminen kokee suurta ahdistusta ja levottomuutta ja harhaisia kuvitelmia fyysisestä romahduksesta jos yksikin treeni jää väliin. tällöin liikutaan pakosta ja pelon alla. minulle lepääminen on hankalaa vain siksi, että tykkään siitä mitä teen salilla niin paljon :)

kuntokuvia ei kannata nyt laitella kun massu on nesteinen ja pulleva. kunhan paino laskee taas pari kiloa, niin aloitetaan uudet poseharkat. kaikki vanhat kuvathan menivät avaruuteen posahtaneen kiintolevyni myötä :(


ai niin, mietin jokin aika sitten, että kukaan ei ole kertaakaan täällä blogissa kysynyt millainen olisi tyypillinen treenini. kiinnostaako teitä lukea enemmän yleistä hössötystä aiheen ympäriltä, vai pitäisikö joku kerta vähän kirjailla esiin näitä punttitreenejäkin?