tiesin kuitenkin tämän olevan tulossa, joten olen osannut suhtautua arkirutiinien pilkkoutumiseen melko kivasti. olen ottanut treenien suhteen pari viikkoa kevyin mielin, tosin olen treenannut mm. kööpenhaminalaisen hotellin kuntosalilla aamuvarhain ja iltamyöhään, juoksennellut marbellan rantabulevardilla peruskuntolenkkiä jne. lisäksi olen kävellyt, raahannut matkalaukkuja, tehnyt lantionpohjanlihasharjoitteita lukemattomien lentojen ajan ja harrastanut hyvällä omatunnolla pientä refeediä. voin kertoa, että paella on hyvää ja espanjalaiset kermavaahtolettuset kelpaavat myös.
noiden reissujen aikana sain myös pientä tunnustusta antamastani työpanoksesta. voin ilokseni kertoa, että tänä talvena taas kerran pääsen palkintomatkalle. se tuntuu tosi ihanalta, sillä olen ollut ahkera, paneutuvainen ja nauttinut jokaisesta työpäivästäni. olen iloinen voidessani työskennellä yrityksessä, jossa osaajat ja tekijät palkitaan. kiitos siitä.
jostain syystä urheiluun liittyvät ajatukseni ovat heittäneet häränpyllyä. fitnessjutut eivät enää tunnu tärkeiltä, ainakaan yhtä tärkeiltä kuin ennen. innostus kisailemista kohtaan on hiipunut ja tällä hetkellä en usko nousevani ensi keväänä kaikesta uhoamisesta huolimatta kuitenkaan lopulta kisalavalle. mistään sellaisesta ei ole kysymys ettäkö en enää olisi kiinnostunut kuntosalitreenistä. toki olen, minull on ÄÄRIMMÄISEN tärkeää näyttää hyvältä, treenatulta ja fitiltä. se ei ole kadonnut mihinkään. jokainen toisto on edelleen tärkeä ja rakas ja jokainen hikipisara salille sen arvoinen, että se kannattaa vuodattaa.
mutta, olen enenevässä määrin kiinnostunut suorittavasta urheilusta. tarkemmin ottaen amerikkalaisesta jalkapallosta. ja koska pientä kompromissia pitänee lajien erilaisuuden takia tehdä, niin ainakin tällä hetkellä olen päätynyt siihen ratkaisuusn, että palloilu on tärkeämpää. miksikö? no siksi, koska se on kivempaa :)
siltikin, vaikka nyt tuntuu siltä että päälajini on pallonpeluu, niin olen eilen perjantaina aloittanut viimeisen dieettini. viimeisen siinä mielessä, että nyt menen vielä kerran niin alas kuin pääsen kohtuullisuutta käyttäen. tavoitteena on tiputtaa vielä n. 8-10 kg, mutta vähempikin riittää jos peilikuva on hyvä. pyrin n. 60 kg tuntumaan dieetin lopuksi, mutta sieltä se saa sitten rauhassa nousta muutaman kilon muodostaakseen sitten balanssin ja pysyvän katukunnon.
nythän olin siis tasan 2 kk offilla. liikuin normaaliin tapaani, söin vapaasti ja herkuttelinkin. pääosin ruokailuissa noudatin tervettä bodysapuskalinjaa, ihan omasta tahdostani. kahden kuukauden aikana en esim. syönyt ainuttakaan einestä, valmisruokaa, pizzaa tai hampurilaista. ravintoloissa syödessäni valitsin laadukkainta mahdollista ja muutenkin pyrin huolehtimaan ravinteikkaan perusruuan riittävästä saamisesta. rakastuin riisikakkuihin ja hedelmiin, sekä pähkinöihin. nam!
paino nousi kaiken kaikkiaan n.3 kg dieetin lopeuspainosta ja käväisi n. 4 kg korkeammalla kuin se heinäkuussa oli kaikkein tyhjimmillään. läskiä ei juurikaan siis ole tarttunut, lähinnä kasvanut elopaino on nestettä lihaksissa, ruokamassaaa suolistossa jne. lihaskasvua ei ole tullut, koska en ole niin kovaa treenannut. olen oikein tyytyväinen lyhyeen offiini ja ylpeä siitä, että en lösähtänyt. tänään päälle mahtuvat kaikki samat vaatteet kuin dieetin kuivimmassa vaiheessa. jee!
noh, mitä nyt sitten on luvassa? juha on tehnyt uuden dieetin minulle ja nyt lähdetään mielestäni suhteellisen korkeista kaloreista liikkeelle. rehellisyyden nimissä valmentajani ei olisi halunnut vielä päästää minua dieetille, mutta olen riittävän manipulatiivinen, joten sain tahtoni perille. perusmeininkiä kanoineen, pastoineen ja ehrameineen. ei mitään ihmeellisiä kommervenkkejä.
treeniä tulee 3-4 jefutreeniä viikossa, 3-4 salitreeniä viikossa ja pari aamulenkkiä. eiköhän se tästä ala se kirraantuminen taas. aikarajoja ei ole asetettu ja lähinnä kait käsittääkseni mennään kroppaa ja olotiloja kuunnellen ja tarkkaillen. tiedossa on kaksi sortumista jo valmiiksi, mutta olen päättänyt jo etukäteen, että tämäKIN dieetti mennään elämän ehdoilla. ensi viikonloppuna on joukkueen gettogether ja aion todellakin vetää lärvit. ja uutena vuotena lähden kavereiden kanssa tampereelle humputtelemaan amorphiksen keikalle, joten sielläkin aion laittaa kannat kattoon..... tiedoksi vaan, juha!
(niin, onhan tammikuun alussa se matka, joten siihen mennessä olisi kiva jos pärse olisi mahtollisimman kapoinen... heheheheh)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti